Canela on tosi hieno tyttö. Mutkaton ja hauska, energinen ja todella utelias. Rakastaa ihmisen huomiota (olematta tyrkky) ja rauhoittuu hyvin myös sylissä. Jotkut kohti tulevat ihmiset saavat haukut osakseen, koska neiti on hiukan ujo vieraiden isojen ihmisten kanssa.. ei kuitenkaan ole pahansisuinen myöskään silloin ja ihmiset todetaan hyvin nopeasti vaarattomiksi. Hoitotoimenpiteet, kuten pesun ja silmien putsaamisen, antaa tehdä tosi hienosti. Kynsiä en ole vielä raaskinut leikata, vaikka ne leikkuun tarpeessa jo ovatkin.
Lady Cane on täysin sisäsiisti. Toistaiseksi ei vaikuta taipuvaiselta eroahdistukseenkaan. Ei-toivotut asiat, kuten pöydän jalan nakertelun, lopettaa heti kun huomauttaa ja antaa parempaa tekemistä. Myös luoksetuloa ollaan treenattu. Kulkee hienosti hihnassa, heti kun hihna kiristyy, tyttö tulee taluttajan jalkoihin. Jonkin verran riistaviettisyyttä on havaittavissa, mutta toistaiseksi on kuitenkin ns. korvat säilyneet tilanteissa. Todennäköisesti rotumixissä on jotain podencoa / manetoa, joten riistaviettisyyteen kannattaa varautua. Espanjan päästä kertoivat, että olisi ok kissojen kanssa. Saattaa hiukan hihnassa kommentoida vieraita koiria ja joitain ihmisiä, mutta kontaktitreeni alkaa tuottaa jo pientä hedelmää, eli luultavasti tämäkin asia saadaan opastuksella muutettua. Sisätiloissa ei ole haukkunut vielä lainkaan, vaikka muut koirat karjuisivat kuorossa.
Ihmisiltä ei puolusta ruokaansa ja esimerkiksi puoliksi syödyn luun saa siirtää parempaan natustelupaikkaan ihan huoletta. Toisille koirille ei ruoka-asioissa anna periksi ja isomman koiramme kanssa onkin kehittynyt pari kertaa sanomista erinäisten tapaerojen vuoksi. Cane saattaa nimittäin jättää sapuskat kesken ja palata hetken päästä niitä syömään, jolloin joku toinen koira on saattanut jo lukea ne yleiseksi tarjoiluksi. Cane ei siis välitä, vaikka vastassa olisi häntä 6 kertaa suurempi koira, vaan pitää puolensa. Ihmisten ruokien perään on myös kovasti, mutta luovuttaa pian kun ei katso eikä juttele, mutta työntää tunkeilevan koiran kauemmaksi. Täytyy olla tosi tarkkana, ettei saa mitään pöydästä, koska selvästi kerjäämistapa ja mahdollinen varastelu ei paljon vahvistetta vaadi. Olemmekin opetelleet jo sitä, että sapuskaa saa vain luvan kanssa kun istuu ja odottaa. Sekin alkaa jo sujua!
Cane on matkustanut autossa kantoboksissa ja tänään oksensi kumpaankin suuntaan mennessä lyhyehköllä matkalla. Voi johtua myös kantoboksista, koska ei näe ulos. Toisaalta noin pieni koira ei helposti näe ulos kuitenkaan.. Toistaiseksi matkat jatkuu boksissa, koska emme halua koiran oksentavan autoon. Täytyy siis hakea pahoinvointilääkettä.
Cane on erinomainen eri koirien kanssa. Väistää, jos sille irvistää, muttei ota itseensä tai ala pelkäämään koiraa sen vuoksi. On vielä sen verran pentu, että lirkuttelee kovasti kaikille ja nuolee suupieliä. Uroksille komentelun jälkeenkin menee lirkuttelemaan kuin kertoakseen, että ei hän millään pahalla, mutta toi sun käytös meni vähän yli. Ulkoilu on toisen koiran kanssa kivempaa kuin pelkän ihmisen, eikä uudet asiat silloin jännitä kovinkaan paljon. Pidänkin tärkeänä, että Canella on uudessa kodissaan koirakaveri tai muutoin paljon koirakontakteja.
Tässä siis ensikuulumiset! Paljon voi vielä muuttua, kun Lady Cane oppii tapoja, saa itseluottamusta ja asettuu. Kirjoittelen uutisia sitten tänne!
